Genesta Magazine - Ötököitä vatsassa

Kestävä kehitys

Ötököitä vatsassa


Kirjoittanut: Louise Wachtmeister

Maailman väkiluku kasvaa, mutta planeetan koko ei. Nykymuotoista ravintoa ei riitä kaikille. Saatamme joutua miettimään, mitä kaikkea lautaselle voi laittaa, kun vatsa oikein kurnii. YK:ssa tiedetään jo, että hyönteiset on pian laskettava osaksi ihmisen ruokavaliota. Suurin haaste on markkinoida torakkaraksuista yleisesti hyväksytty välipala.

Ravintoasiantuntijat ja tutkimusorganisaatiot ovat vuosikausia toitottaneet, etteivät maailman ruokavarat riitä jatkuvasti kasvavalle populaatiolle. Meidän pitää avata silmämme ja ymmärtää, että ruokalistoille ilmestyy ennen pitkää kummalliselta tuntuvia aineksia. Miksi iso koppakuoriainen tillin kera keitettynä olisi huonompi herkku kuin perinteinen elokuun erikoisuus?

– Kutsuin kerran ulkomaalaisia ystäviä ja kollegoita rapujuhliin, mutta osa lähti kesken bileiden kotiin. Heidän mielestään jalallisten otusten imeskely ruokapöydässä oli ällöttävää. Kysymys on puhtaasti kulttuurieroista, sanoo ravintotieteen apulaisprofessori Richard Tellström.

Hän jos kuka tuntee ruokakulttuurit ja niiden erikoisuudet. Hänet tunnetaan osallistumisestaan Ruotsin TV:n esittämään sarjaan nimeltä Historieätarna, jossa syötiin kaikenlaisia ruokalajeja maan historian varrelta. Tellström selittää, ettei hyönteisiä voi niin vain alkaa syödä arkiruokana, vaikka se olisi kuinka järkevää ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Olemme nimittäin mielessämme jakaneet kaikki luonnonvarat ravinnoksi kelpaaviin ja kelpaamattomiin aineksiin, eikä länsimaissa ole sopivaa kokata hyönteisiä.

− Jokin ruoka-aine on ihan OK, ja jokin taas ei. Olemme jakaneet niin eläimet, kasvit kuin lisäaineetkin syötäväksi kelpaaviin ja kelpaamattomiin. Näiden luokkien välillä on harmaa alue, josta emme ole ihan varmoja. Lehmien, lampaiden ja lintujen liha on OK ja samoin suurin osa kasviksista ja vihanneksista. Hyönteiset eivät kuitenkaan ole meidän kulttuurissamme päässeet edes harmaalle alueelle. Niitä ei pidetä ravintona, sanoo Tellström.

Uusien ruoka-aineiden tuominen markkinoille on vaikeaa. Ei riitä, että asettaa tuotteen marketin hyllylle ja odottaa ostajia. Ensin pitää käynnistää trendi ja koettaa rikkoa vanhoja sääntöjä.

− Ensimmäinen askel on yrittää saada hyönteiset syötäväksi kelpaavien eläinten joukkoon. Sitten ne pitää saada näyttämään syötäviltä. Se on kaikkein vaikeinta; meidän pitää katsoa hyönteistä ja tuntea, että sen voi syödä. Kaikki ruoka edellyttää oikeaa leimaa. Emme suinkaan syö vapaan tahtomme mukaan vaan ympäristön asettamisen rajojen sisällä. Reflektoimme koko ajan, mikä on sosiaalisesti hyväksyttyä syötävää. Valitsemme ruokamme samalla periaatteella kuin vaatteemme. Jos valitsemme väärin, meidät voidaan sulkea porukasta, ja se on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua.

Näin sanoo Richard Tellström.

− Jonkun täytyy aina aloittaa sosiaalisesti hyväksyttävä trendi. Alkuunpanija on yleensä portinvartija, kuten suosittu toimittaja tai julkkiskokki. On aloitettava uusi muoti, ja tuote on kytkettävä oikeaan ihmiseen.

Vain länsimaisessa kulttuurissa myönteiset on leimattu syötäväksi kelpaamattomiksi. Muualla maailmassa ne ovat aika yleisesti osa normaalia ruokavaliota. Onko niin, että kun meillä on tarpeeksi tiettyä ruokaa, emme enää etsi uusia vaihtoehtoja?

− Ruokavaliossamme on kyllä tilaa hyönteisille. Historia osoittaa, että ravintoaineiden kulttuurisella luokittelulla on hyvin vahva asema. Monissa maissa ihmiset ovat ennemmin kuolleet nälkään kuin syöneet väärinä pidettyjä ruokia. Katovuosina, jolloin ei saatu perunaa eikä viljaa, Pohjolassa olisi voitu syödä vaikka sammakoita, mutta ihmiset eivät pahimmassa piinassaankaan koskeneet matelijoihin. Tämä osoittaa kulttuurin voiman. Jos hyönteisiä tai muita eläinlajeja ei nähdä ravintona, niitä ei myöskään syödä, Tellström sanoo.

Suurin osa meistä ei osaa vielä kuvitella kuoriaisia tai matoja lautasellaan, mutta ennen pitkää ne siihen todennäköisesti ilmestyvät. YK ennustaa maailman ravinnontarpeen kasvavan 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Uusia elintarvikkeita on ryhdyttävä etsimään heti, ja hyönteiset ovat... sanotaan nyt vaikka vartaaseen otettavia vaihtoehtoja!

Matoja ja muita mönkiäisiä voidaan tuottaa hyvin ympäristöystävällisesti ja edullisesti. Kaiken lisäksi ne sisältävät valtavasti proteiinia. Miksi siis lähteä yhtään edemmäs etsimään tulevaisuuden superfoodia?

EU:n asetuksissa ei vielä sallita hyönteisten myyntiä ravinnoksi, mutta asetus muuttunee pian. Yhä useampi yritys myy hyönteisiä sisältäviä tuotteita, enimmäkseen verkon kautta. Miten olisi matojauhosta leivottu pitsa?

Tulevaisuuden ruoka kutkuttelee jo vatsassa. Reippaasti vain kokeilemaan uusia makuelämyksiä.